Blogi

Paska laki


3.11.2017 kello 12:09 - Kari Uoti


 


Eduskunnalla on valta määrätä mikä on laillista tässä maassa. Tätä valtaa pyritään käyttämään kohtuujärjellä, mutta välillä tulee hiukan huteja, kuten ns. Kittilä-lain osalta kävi.

Mikä tämä tällainen Kittilä-laki sitten on. Kyse on kuntalain muutoksesta, jolla valtuutettu voidaan tai joissakin tapauksissa pitää siirtää sivuun luottamustoimestaan. 

Nuijankatkaisukynnys on asetettu aika alhaiseksi, riittävää on, että kun on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen tai muuten menetellyt siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, voi valtuusto laittaa hänet jäähylle.

Tällainen syytä epäillä kynnys ylittyy käytännössä juuri sillä hetkellä kun konstaapeli haluaa sen ylittyvän. Kun tarve vaatii, aina on syytä epäillä, mistä seuraisi sitten jäähy.

Jos tutkinta alkaa, valtuuston mahdollisuus muuttuu velvollisuudeksi, jos se on päätöksenteon uskottavuuden kannalta välttämätöntä. 

Mikä tässä sitten on kummallista?

Jokainen rikoksesta epäilty on syytön, kunnes hänet on lainvoimaisesti tuomittu. Nyt pelkkä syytä epäillä riittää henkilön leimaamiseen rikolliseksi. Tässä on syvä ristiriita. Tällä Kittilä-rakenteella mahdollistetaan oikeusviranomaisten valta yli demokraattisen prosessin. Sopivat ilmiannot ja niitä seuraava sopiva viranomaistahto johtaa siihen, että demokraattisen enemmistön valitsemat luottamusmiehet voidaan laittaa paitsioon. Asia on demokratiaperiaatteen kannalta ongelmallinen.  Rikosoikeudellinen syytä epäillä asettuu demokratian yläpuolelle, varsinkin kunnallisen demokratian. Tämä hullu laki on syntynyt demokraattisessa menettelyssä, valtiollisessa sellaisessa.

Asia on saanut kovasti näkyvyyttä, mutta vastaajien mahdollisuus reagoida on heikko, koska aineisto on salaista ennen sen julkituloa käräjillä. Vastaajat joutuvat kärvistelemään asian kanssa talven yli. Keväämmällä kirkastuu.