Poliiseilla tulee olla hyvä pidätyskyky, koska työ on kyttäämistä ja pidätyskyky oleellista tehokkaassa poliisitoiminnassa. Syyttäjillä tulisi sen sijaan olla erityisen hyvä harkintakyky, sillä he käyttävät huomattavaa valtaa rikosprosesseissa. Syyttäjä on osaltaan tuomari, joka päättää eteneekö asia tuomioistuimeen ja minkälaisena. 

Susanna Reinboth kritisoi valtakunnansyyttäjä Nissisen toimintaa tämän palattua virkaansa tuomionsa jälkeen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005498288.html. Kieltämättä asia näyttää hiukan vinolta. Vähän kuin pappi olisi jäänyt kiinni saatanallisista leikeistä ja jatkaisi saarnaamista. 

Nissisen synti oli hallintolain säännöksien rikkominen. Hän juristina luonnollisesti tuntee lain. Valtakunnansyyttäjänä tämä lain tunteminen tulisi olla aika syvää, erityisesti esteellisyyssäännösten osalta, joita Valtakunnansyyttäjän virasto on korostanut erilaisissa korruptiojahdeissaan. 

Syytetty saa valehdella vastaajana, mutta hiukan outoa on Nissisen toiminta tässä suhteessa erityisesti, jos hän aikoisi jatkaa virassaan. Korkein oikeus katsoi miehen puhuneen paskaa veljensä asemasta tämän omistamassa yhtiössä, jonka palveluita Nissinen markkinoi ja käytti aktiivisesti valtion piikkiin. 

Siis valehteleva valtakunnansyyttäjä, joka on lisäksi tuomittu virkarikoksesta. 

Nissinen sai teostaan 40 päiväsakkoa. 

Tätä on hyvä peilata Nissisen alaisen syyttäjän Kittilässä käynnistämään rikosmenettelyyn. Siellä syyttäjä vaatii tavalliselle kunnanvaltuuston jäsenelle rangaistusta tahallisesta törkeästä virkarikoksesta, kun tämä painoi äänestysnappia. 

Myös Kittilässä on kyse hallintolain säännösten rikkomisesta. Kuultiinko erotettavaa kunnanjohtajaa asianmukaisesti vai ei. Kyse on samankaltaisesta säännöstöstä kuin Nissisen tapauksessa. menettelyllisistä normeista. Suhteessa läheiseen olet esteellinen, henkilöä tulee kuulla perusteista, jotka voivat olla perusteena erottamiselle.

Nissinen on valtion korkein syyttäjä, jolla työnsä ja koulutuksensa puolesta on osaamista hallintolain säännöksistä. Niiden tahallisesta rikkomisesta hän saa 40 päiväsakkoa. Huomionarvoista on, että hänen läheiset työtoverit olivat useampaan otteeseen kiinnittäneet Nissisen huomiota esteellisyyteen. 

Kittilässä kyse on yhdestä napin painalluksesta. Painajalle vaaditaan vankeusrangaistusta, koska törkeästä rikoksesta ei muuta ole tarjolla. Nissisen tapauksessa korkein oikeus viittasi tahallisuusarviossaan vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan edes käräjätuomarit eivät saa tuomiota tahallisesta rikoksesta, vaikka kuulemisvirheitä tekisivätkin. 

Mutta kittiläläinen valtuutettu pitää tuomita tahallisesta törkeästä teosta, kun painoi nappia väärin. 

Kyse on syyttäjälaitoksen täysin asiattomasta sotkeutumisesta kunnalliseen demokratiaan, millä kunnan toiminta on sotkettu. Sotkijoiksi väitetään valtuutettuja, vaiikka sylttytehdas on syyttäjänvirastossa. 

En ymmärrä, miten koko asia on saanut tällaiset mittasuhteet. Antti Rinteellä on ihmeellinen voima saada asioita sekaisin pohjoisessa.