Blogi

Keskustan hullutuksista


9.2.2018 kello 13:51 - Kari Uoti


 


 

 

 

 

Oikeudellisesta asiantuntijalausunnosta Suomen Keskusta rp:lle

 

 

 

Professori Heikki Halila ja ministeri Lauri Tarasti ovat antaneet oikeudellisen asiantuntijalausunnon Suomen Keskustalle (Keskusta). Lausunto on päivätty 6.2.2018.

 

Lausunto ei ole analyysi lain sisällöstä, vaan selvitys tavasta päästä ennalta määrättyyn/tavoiteltuun lopputulemaan liittyen Keskustan tulevan kesän puheenjohtajavaaliin.

 

Tämän tyylisiä lausuntoja käytetään hyvin tavanomaisesti tuomioistuimissa pyrittäessä edistämään oman tavoitteen toteutumista.

 

Lausunnon mukaan puolueen sääntöjen kohta 4 § 5 mom, joka kieltää perusjärjestön jäsentä kuulumasta muuhun puolueeseen, ei ole oikeudellisesti sitova suhteessa Keskustaan. Tämä johtuu Keskustan rakenteesta. Puolueen jäseniä ovat eri jäsenyhdistykset, joiden jäseniä ovat taas luonnolliset henkilöt toisin kuin esimerkiksi Perussuomalaiset rp:ssä.

 

Lausunnon mukaan Keskustan säännöissä oleva kielto kuulua toiseen puolueeseen ei ole osa Keminmaan keskustaseuran sääntöjä, mikä tarkoittaa, että Paavo Väyrynen ei riko oman paikallisyhdistyksensä sääntöjä kuulumalla toiseen puolueeseen.

 

Lausunnon mukaan Paavo Väyrysestä on mahdollista päästä eroon erottamalla Keminmaan keskustaseura puolueen jäsenyydestä. Keminmaan keskustaseuran säännöissä ei voi olla perustetta erottamiselle, koska Keskustan sääntöjen mukaan jäsenyhdistyksen tulee alistaa sääntönsä puolueen hyväksyttäväksi ennen yhdistyksen hyväksymistä puolueen jäseneksi. Eli Keskusta on jossakin vaiheessa hyväksynyt Keminmaan keskustaseuran jäsenekseen ja samalla hyväksynyt yhdistyksen säännöt, jotka mahdollistavat jäsenen kuulumisen myös toiseen puolueeseen.

 

Keskustan sääntöjen 9 §:n 1 mom mukaan puheenjohtaja valitaan Keskustan jäsenistä, joita lausunnon mukaan ovat Keskustan jonkin jäsenjärjestön henkilöjäsenet. Tämä tarkoittaa, että Keskustan omien sääntöjen mukaan puheenjohtajaksi voidaan valita myös Keminmaan keskustaseuran jäsen Paavo Väyrynen.

 

Vaalikelpoisuuden puheenjohtajavaalissa päättää puoluekokouksen puheenjohtaja. Lausunnon mukaan Keskustan tulisi ryhtyä valmistelemaan argumentaatiota, jolla tuleva kokouksen puheenjohtaja aikanaan arvioi Paavo Väyrysen vaalikelpoisuuden. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että puolue ryhtyisi valmistelemaan perusteita estää yhtä puolueen jäsenistä pääsemästä osallistumaan puheenjohtajavaaliin.

 

Tämä lausuntoon kirjattu suositus on omituinen, sillä puolueen säännöissä ei ole tulkintaa edellyttävää epäselvyyttä. Puolueen säännöt ovat yksiselitteisen selvät siltä osin, kuka on kelpoinen puheenjohtajaksi. Tämä ilmenee sääntöjen kohdasta 9 § 1 mom.

 

Demokratiaperiaatteen kannalta on outoa, että Keskusta ryhtyy etsimään luovia sääntöjen tulkintatapoja estääkseen yhden puheenjohtajakilpailuun ilmoittautuneen ehdokkaan osallistumisen puheenjohtajakilpailuun varsinkin, kun tämä henkilö A) on puolueen jäsen B) on tämän perusteella kelpoinen puheenjohtajaksi.

 

Demokratiaperiaatteen ideana on, että enemmistö päättää, kuka puoluetta johtaa. Keskustan toiminta voi tässä suhteessa olla ongelmallista myös yhdenvertaisuuslain kannalta, joka kieltää syrjinnän mielipiteen tai poliittisen toiminnan vuoksi.   

 

Lausunto pyrkii antamaan Keskustalle argumentteja siitä, miten voitaisiin päästä sellaiseen sääntöjen tulkintaan, jonka perusteella Paavo Väyrynen voitaisiin katsoa olevan vaalikelvoton puheenjohtajaksi.

 

Lausunnon mukaan vaalikelpoisuus määräytyy KOKONAISUUDESSAAN (korostus tässä) sääntöjen 9 §:n 2 mom (ilmeisesti tarkoitettu 1 mom) mukaan. Tässä kohtaa puolueen sääntöjä todetaan vain, että puheenjohtajan tulee olla Keskustan jäsen, mitä Paavo Väyrynen on.

 

Jotta tästä sääntöjen sanamuodonmukaisesta tulkinnasta voitaisiin poiketa, lausunnossa katsotaan, että tulkinta-apua asiaan tulee ottaa sääntöjen kohdasta 4 § 5 mom, jossa todetaan, että perusjärjestön jäsen ei saa kuulua muuhun puolueeseen.

 

Lausunnossa annetaan huomattava paino tälle puolueen sääntökohdalle, jolla kielletään henkilöä kuulumasta muuhun puolueeseen ilman, että lausunnossa lainkaan arvioidaan tämän sääntökohdan ratiota, miksi tällainen määräys säännöissä on.

 

Määräyksen ideana on ainakin se, että Keskustan jäsen ei voisi olla sellaisen toisen puolueen jäsen, jonka aatemaailma ja tavoitteet ovat ristiriidassa Keskustan omien tavoitteiden kanssa. Tämän vuoksi lausunnonantajien olisi tullut arvioida, ovatko Kansalaispuolueen ja Keskustan tavoitteet keskenään ristiriitaisia, jos ovat, tällöin kaksoisjäsenyydellä voisi olla merkitystä, jos ei, tällöin kaksoisjäsenyydellä ei ole merkitystä. Vasta tämän jälkeen olisi ollut mahdollista arvioida, minkälainen tulkintavaikutus kaksoisjäsenyydellä on puheenjohtajavaalikelpoisuuden kannalta.

 

Käsitykseni mukaan Kansalaispuolueen ideologia ja tavoitteet ovat yhteneväisiä Keskustan kanssa siten, että Keskustan jäsen voisi Keskustassa edustaa Kansalaispuolueen ideologiaa toimimatta puolueen ideologian vastaisesti, mistä seuraa, että näiden kahden puolueen ideologiat eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa tavalla, joka voisi aiheuttaa intressiristiriitoja.

 

Keskustan hankkima asiantuntijalausunto on sisäisesti ristiriitainen. Lausunnon alussa todetaan, että puolueen sääntöjen 4 § 5 mom EI OLE OIKEUDELLISESTI SITOVA PERUSJÄRJESTÖN JÄSENTEN OSALTA. (korostus tässä). Nyt tätä oikeudellisesti ei sitovaa määräystä käytettäisiin tulkinta-apuna muuttamaan sääntöjen yksiselitteistä vaalikelpoisuusmääräystä.  Nykyisten sääntöjen mukaan riittävää on, että puheenjohtajaehdokas on Keskustan jäsen. Nyt lausunnossa halutaan määrittää tämä sääntö sellaiseksi, että tähän kelpoisuusvaatimukseen kirjattaisiin lisäys, jonka mukaan perusjärjestön jäsen ei saa kuulua muuhun puolueeseen, vaikka tämä perusjärjestön sääntöjen mukaan on mahdollista. Eli oikeudellisesti merkityksetön määräys muuttaisi oleellisesti puolueen sääntöihin yksiselitteisesti kirjattua kelpoisuussääntöä!

 

Tällainen oikeudellinen tulkinta ei ole mahdollista missään tavanomaisessa tilanteessa.

 

Lausunnon yksi erikoisimmista kohdista on lausuma, että puolueen sääntöjä kirjoitettaessa ei ole osattu varautua sellaiseen mahdollisuuteen, mikä nyt on realisoitunut. Tällaisessa tilanteessa tavanomaisesti asia saatettaisiin puoluekokouksen arvioitavaksi, joka sitten päättää, onko tarpeen muuttaa sääntöjä vai ei. Nyt lausunnossa esitetään ratkaisuksi edellä kuvattua varsin omituista sääntötulkintaa, jolla tämä ”aukko” tukittaisiin varsin kummallisella tulkinnalla.

 

Puolueen sääntöjen sisällöstä päättää puoluekokous samoin kuin puolueen puheenjohtajasta. Keskustan sääntöjen ja demokratiaperiaatteen kannalta olisi luontevaa, että mahdolliset sääntömuutokset saatetaan tavanomaisella tavalla puolue-elinten arvioitavaksi ilman, että sääntömuutoksella pyrittäisiin estämään yksittäisen henkilön poliittista toimintaa.

 

Lausunnon loppuun kirjattu lausuma, jonka mukaan ”Puheenjohtajaksi ei voida nykyisten sääntöjen mukaan valita puolueen perusjärjestön jäsentä, joka kuuluu muuhun puolueeseen”, ei perustu puolueen sääntöihin eikä niiden tavanomaiseen tulkintaan sellaisilla tulkintaperiaatteilla, jotka vallitsevat Suomen oikeudessa.

 

Mikäli Keskusta päätyy toimimaan lausunnossa esitetyn mukaisesti, seuraa siitä mahdollisuus riitauttaa relevantit puoluekokouksen päätökset ja saattaa asia Helsingin käräjäoikeuden tutkittavaksi, mahdollisesti täytäntöönpanokieltovaatimusten kera, mikä tarkoittaisi, että Keskusta menisi seuraaviin vaaleihin epätietoisena siitä, kuka on puolueen oikea puheenjohtaja ja Suomi eläisi epävarmuudessa, perustuuko pääministerin asema asianmukaiseen valintamenettelyyn.

 

 

Helsinki 9. helmikuuta 2018

 

 

Kari Uoti

Oikeustieteen tohtori

 

 

 Kommentit ()

Lisää kommentti
 9.2.2018 - 16:10:22

Kiitos tästä. Alkuteksti ohjaa hyvin ajattelua 'tilaustyöstä', joka keskustan selvitys kieltämättä on. Hyvää Uotin havainnossa on perustelut sääntöihin ja niiden kulloiseenkin noudattamiseen. Olisiko puoluelainsäädännössä ollut vielä sopivaa selkänojaa tähän?


Joitakin voi huvittaa ja jotkut voivat olla vahingoniloisia tästä. Voisi myös ajatella, että politiikkojen tilaamat selityksethän ovat juuri tällaisia tiettyyn suuntaan osoittavia. Kävikö nyt niin, että valkoista yritettiin puhua mustaksi? Olettava porsaanreikien etsiminen ja perusteiden tarkoitushakuinen muokkaus on totta myös omassa pesässä? Ehkä tämä on maan tai maailman tapa, jota nyt ihmetellään...


 


Uodille ansioksi voidaan lukea molempien osapuolien saattaminen enemmän samansuuntaisena 'todellisuuteen' ja lukijoiden inhimillisenä pitäminen.


vanha keminmaalainen sanonta


-jos kissalla on tapana tulla jaloilleen niin se tulee-

 9.2.2018 - 16:23:51

Eräs ongelma muiden joukossa, on se että lausunnonantajat eräällä tavalla samaistuat toimeksiantajaansa, Keskustaan. Oikeuskäytännön mukaan lausunnon tulisi pitäytyä yksinomaan siinä, millainen Keskustan  edellytys on evätä Väyrysen hanke päästä puolueen puheenjohtajaksi. Lausunnossa jätetään vähäiselle huomiolle puolueen säännöt ja niiden vaikutus epäämiseen vs. Väyrysen Keskustapuolueen jäsenenä oikeus pyrkiä puheenjohtajaksi. Ns. kertalukemisella pidän tri Uotin lausumaa hyvin merkittävänä ajatellen Keskustan toimintaa tapaus Väyrysessä.

 9.2.2018 - 17:42:40

ei ole ensimmäinen kerta, kun Halila sortuu tilauslausuntoon faktoista piittaamatta

 9.2.2018 - 21:28:37

Keskustapuolueen nykyinen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä, kuten edeltäjänsäkin - Alexander Stubb ja Jyrki Katainen - ovat kaikki kolme vaieten sivuuttaneen Suomen kannoissa ja EU:ssa Venäjän todelliset geopoliittiset intressit Euroopassa; Krimillä, Ukrainassa, Kuolassa ja Pietarin alueella.

Kunniapuheenjohtaja, valt.tri  Paavo Väyrysen mukaan Yhdysvaltojen “haukkojen” 1990-luvulla linjaama Naton laajentaminen Venäjän rajoille ja Yhdysvaltojen uusista Puolan, Romanian ja Suomenniemen tukikohdista Pietariin ja Moskovaan suunnatut ydinsaseet sekä Kiovan vallankaappaus ovat varsinaisia syitä Venäjän vastatoimille Krimillä ja toimiin Itä-Ukrainan kapinoiville, venäjää puhuvien kansalaisten, maakunnille.

Harva tietää, että Itä-Ukrainasta kävi vuonna 2013 kolme miljoonaa kansalaista töissä Venäjän puolella, jossa palkat ja eläkkeet olivat Ukrainaan verrattuna kolminkertaiset. Kiovan helmikuun 2014 vallankaappaus katkaisi nämä taloussuhteet.


 
Tai sitä, että Suhoi- ja MiG-hävittäjät ja monet muut sotakalut ovat todellisuudessa ukrainalais-venäläisiä aselavetteja. Karjalan Lennoston teknikot Rissalasta kävivät vuosikymmenet (1963-1998) jatkokoulutuksessa Suhoitten ja MiGien mittaritehtailla Lvovissa, Länsi-Ukrainassa.

Yhdysvaltojen Kiovassa valtaan nostaman Terijoen hallituksen ensimmäinen virkatoimihan oli kieltää kansalaisten arkikielen, venäjän, käyttö Ukrainassa julkisssa virastoissa ja heti perään ilmoittaa EU:lle Kiovassa 25.2.2014 vierailleen Viron ulkoministeri Urmas Paetin kautta ettei pari päivää aikaisemmin Kiovan keskustassa murhatun 72 poliisin ja muun kansalaisen joukkomurhan rikostutkintaa käynnistetä.

Yhdysvaltojen Eurooppaministeri Victoria Nulandin Kiovan suurlähettilään Geoffrey R. Pyattin kanssa käymän tunnetun, Youtubessa julkaistun neliminuttisen, ”Fuck the EU”-puhelinkeskustelun 28.1.2014 mukaanhan Yhdysvallat oli nimittänyt Kiovaan uuden nukkepääministerin ja Terijoen hallituksensa jo neljä viikkoa ennen ns. ”vallankumousta”.

Kiovassa talvella 2013-14 työskennellyt Yleiradion toimittaja Marja Manninen kertoi Ylen studiossa 14.4.2014 nähnensä omin silmin miten Kiovan Maidanilla operoivat yhdysvaltalalaiset jo ennen maan oppositiopuolueitten väkeä.


 


Keskustapuolue rp:n alkiolaiseksi tituleerattu kunniapuheenjohtaja, valt. tri Paavo Väyrynen, on kertonut useasti julkisuudessa varsin uskottavaa tulkintaa puolueensa nykytilasta ja sen taustoista.


 


Väyrysen tulkinnan mukaan Keskustapuolueen puoluekokouksissa uskonnollinen ryhmittymä, lestadiolaiset, ja perinteinen kaupunkilaisporukka, ns. kerrostalokepulaiset tai liberaalit, ovat tehneet jo vuosia keskinäisiä sopimuksia, joidenka mukaan aidot perinteiset keskustalaiset, ns alkiolaiset, on suljettu ulos puoluejohdosta.


 


Paavo Väyrynen Suomessa, ja Yhdysvaltojen tunnetuin ulkoministeri, Henry Kissinger, maailmalla, ovat molemmat tarjoilleet julkisuuteen analyyttistä, pätevä ja paremmin tosiasioita vastaavaa tulkintaa, jonka mukaan Ukrainassa ja Krimillä on kyse ennen muuta Yhdysvaltojen ja Venäjän geopoliittisesta konfliktista. Tulkinnat ovat uskottavia analyysia tapahtumista ja niiden taustoista.


 


Suomen puolustusvoimain evp-komentaja (1994-2001), kenraali Gustaf  Hägglund, esitti taannoin kelpo ratkaisun Ukrainan-kriisin ratkaisuksi ja nykyisen Ukrainan maa-alan jakamisesta kansalaisten historia-, kieli- ja kulttuuriperinteen mukaan kahtia: 20 miljoonan venäjää puhuvan kansalaisen itäisistä osista muodostetaan vanha Novo Russia-valtio ja läntisistä osista 30 miljoonan kansalaisen Galitsia-valtio, joka on ollut oikea nimi läntisille osille  nykyistä Ukrainaa jo tuhat vuotta.


 


Juha Sipilä lestadiolaisine avustajineen ei näytä tajuavan, että puoluehallitus on velvollinen noudattamaan aina perustus- ja yhdistyslakia sekä soveltamaan niissä turvattuja kaikkia asianosaisen perusoikeuksia perusoikeusmyönteisesti.


 


Yhdistyslain mukaan puolueen sisällä enemmistön mielipiteeseen tukeutuvat hallinto-organisaatiot ovat aina velvollisia sietämään puolueen sisällä varsin laajamittaistakin erilaisia mielipiteitä ja toisinajattelua. Toisinajattelijoiden lahtaaminen tai erottaminen puolueesta mielipiteen perusteella on oikeuskäytantömme mukaan kiellettyä ja laitonta puuhastelua.


 


Suomen oikeudessa on katsottu vakiintuneesta, että hallintotoimena - missä tahansa oikeustoimikelpoisessa organisaatiossa - asianosaisen perusoikeuden, kuulemisoikeuden, tahallinen laiminlyönti ennen asian ratkaisemista, tekee hallintotoimesta tai päätöksestä oikeustoimikelvottoman ja mitättömän. Puoluehallituksen ratkaisu voi olla asianosaista syrjivän luonteensa takia myös rikoslaissa kriminalisoitu syrjintärikos.


 


Keskustan kunniapuheenjohtajalla, valt.tri Paavo Väyrysellä, on nyt täyskäsi tässä kevään poliittisessa draamassa.


 


Väyrynen voi niin halutessaan viedä Keskustan puoluehallituksen ratkaisun puoluehallitusta koskevan asianosaisen kuulemisvelvoitteen ja toisaalla asianosaisen perusoikeuden, kuulemisoikeuden, rikkomisen perusteella syrjintärikosepäilynä ja poliittisena rikosepäilynä poliisin esitutkintaa.  Kaikkine kuulemisineen esitutkinta kestänee sopivasti kesäkuulle.


 


Väyrynen voi hakea jo huomenna Helsingin käräjäoikeudesta hänen laillista etua ja oikeutta loukkaavalle puoluehallituksen ratkaisulle täytäntöönpanokieltoa kunnes hänen puoluehallituksen ratkaisua koskeva moitekanne on ensiasteena ratkaistu Helsingin käräjäoikeudessa.


Tämäkin ratkaisu saataneen sopivasti kesäkuuhun mennessä.


 


Kuten kesällä 2017, pääministeri Juha Sipilä osti nytkin julkisen kontin varoilla yhdistysoikeutta koskevat lausunnot eläkkeellä julkisista viroista olevalta kahdelta juristilta.


 


Hyvä kysymys kuuluukin, mikä todellinen motiivi pääministerillä on ollut poikkeusmenettelyyn kun pääministerin lausuntopyynnöt on vuoden sisällä laitettu jo kolmasti eläkejuristeille?


 


Eläkejuristeillahan ei ole virkavastuita lausumistaan eli he voivat vapaasti politikoida ja lausua tilaaajan eli Sipilän avustajien pyytämällä tavalla.


 


Virassa olevat juristit valtioneuvoston oikeuskanslerin, eduskunnan oikeusasiamiehen tai patentti- ja rekisterihallituksen kanslioista Sipilä on ohittanut jo kolmasti. Miksi?


 


Toinen hyvä kysymys kuuluu, miksi Juha Sipilä salasi ostamansa eläkejuristien lausunnot puoluehallituksen jäseniltä?


 


Hehän saivat tutusta lausuntoihin vasta itse kokouksessa- jos saivat sielläkään.


 


Sipilällähän oli jo etukäteen yksimielinen puoluekanta siihen, että kaikki 36 tunnin varoitusajalla kokoukseen kutsutut jäsenet ovat hänen kanssaan samaa mieltä.


 


Kolmas hyvä kysymys kuuluu, miksi pääministeri-puoluejohtaja-maallikkosaarnaaja Sipilä rikkoi tahallaan lakia ja kuulemisvelvoitettaan kun Sipilä ei kuullut ennen kokousta puolueen kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrystä, jota Sipilän salaisessa valmistelussa ollut puoluehallituksen yhdistysoikeuden tulkinta riidatta koskee.


 


Sipilän salassa valmistelema ratkaisu koskee riidatta Väyrysen laillista etua ja oikeutta.


 


Sipilä lestadiolaisine avustajineen ei näytä tajuavan, että puoluehallitus on velvollinen noudattamaan perustus- ja yhdistyslakia sekä soveltamaan niissä turvattuja asianosaisen oikeuksia  perusoikeusmyonteisesti.


 


Martti Pelho


suuhygienisti, Kuopion KOn lautamies virkarikosjutuissa 1993-97


Barcelona


CATALONIA


 

 9.2.2018 - 23:26:30

HS väitti tänään Uotin "ampuneen alas" Halilan ja Tarastin lausunnon. Minusta näyttää, että herrat itse ampuivat johtopäätöksensä alas jo selvittäessään asian juridisia perusteita, eivätkä edes pyri peittelemään sitä. He vetoavat siihen minkä katsovat moraalisesti velvoittavaksi. Olikos lausunnon siis tarkoitus olla moraalinen vai juridinen kannanotto? Ja mitä tekemistä politiikalla muutenkaan on moraalin kanssa?